Jokainen, joka on joskus osallistunut strategiaprosessiin, tietää toimeenpanon olevan strategiatyön vaikein osuus.
Usein johdon huolella laatimaa strategiaa kommunikoidaan, toistetaan ja työstetään organisaation kanssa, mutta hetken päästä huomataan, että tavoiteltu muutos ei ota toteutuakseen. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 62 % toimitusjohtajista kokee, ettei strategia toteudu organisaatiossa tavoitellulla tavalla. On yleistä, että syytä ”jalkautusongelmaan” haetaan organisaation muutosvastarinnasta ja osaamattomuudesta, mutta entä jos ongelmia aiheuttaakin itse strategia?
Työ markkinointiviestinnän parissa avaa mahdollisuuden tutustua vuosittain kymmenien eri alojen yritysten strategioihin. Hyvät strategiat erottuvat akanoista kolmella osa-alueella:
- Yrityksen tarkoitus (purpose), eli miksi se on olemassa ja millaista muutosta se haluaa luoda, on asiakaslähtöinen ja motivoi henkilöstöä.
- Yrityksen tapa toimia kiteytyy muutamaan arvopohjaiseen valintaan, joiden mukaan toimitaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.
- Yritys osaa kuvata vakuuttavasti, miksi sen toiminnalla on merkitystä ja miten se haluaa helpottaa asiakkaiden elämää sekä tehdä maailmasta hitusen paremman.
Yllättävän usein suurenkin yrityksen strategia kiteytyy geneeriseen tavoitteeseen olla alansa johtava toimija ja sidosryhmien halutuin kumppani. Näillä ja muulla ympäripyöreällä sanahelinällä on mahdoton saada ihmisiä ymmärtämään muutosta, johon strategialla tähdätään. Strategisen ajattelun alku on sodankäynnin opissa, ja jo kauan sitten ymmärrettiin, että voittavan armeijan jokainen sotilas tietää yhteisen tavoitteen ja mitä häneltä henkilökohtaisesti odotetaan. On paradoksaalista, että tämä strategian onnistumisen ydin on niin usein kadoksissa.
On viisautta antaa liiketoiminnan ongelmia ratkottavaksi ihmisille, joilla on niistä eniten tietoa.
Kuka tekee strategian?
Strategiaprosessi, jossa johto suunnittelee ja henkilöstö toteuttaa, on yhtä vanhentunut kuin toimintamalli, jossa yrityksen strategiaa mietitään kerran vuodessa strategiapäivillä. Henkilöstöä laajasti osallistavalla ja läpinäkyvällä strategiatyöllä ihmiset sitoutuvat uuteen tekemisen malliin ja kokevat strategian merkitykselliseksi. On viisautta antaa liiketoiminnan ongelmia ratkottavaksi ihmisille, joilla on niistä eniten tietoa. Henkilöstön lisäksi strategiatyöhön kannattaa osallistaa asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Näin strategian vetovoimaisuutta saadaan testattua jo varhaisessa vaiheessa.
Nykyaikaisesti luotua strategiaa ei tarvitse jalkauttaa isona muutosaaltona, koska ihmiset ottavat sen itse käytäntöön pienin askelin ja yhdessä tekemällä. Viinipullokin on mukavampi juoda lasi kerrallaan kuin yhdellä kulauksella.
Strategiaa ei ole tarkoitettu jalkautettavaksi vaan toteutettavaksi.
