Googlen kehittämällä Design Sprint -menetelmällä ratkotaan ongelmia ja testataan ideoita nopeammin kuin koskaan ennen.
Kuvitellaan yrityksen sisäinen palaveri, jossa yrityksen edustajat istuvat miettimässä liiketoiminnassa tunnistettua ongelmaa: strategia ei pure, takavuosien ässätuotteen myynti hiipuu tai uuden palvelun idea-aihion tuotteistus takkuaa. Porukka keskustelee kiivaasti aiheesta ja aiheen vierestä. Ideoita ja ratkaisuja tarjotaan ja torpataan samalla, kun oletukset ja tieto sekoittuvat huomaamatta. Äänekkäimmät dominoivat keskustelua hiljaisempien seuratessa sivusta aivot raksuttaen tilannekuvaa. Tunteja kestänyt keskustelu päättyy usein kalenterijumppaan, jonka päätteeksi seuraava yhteinen aika löytyy viikkojen päästä. Asia etenee hitaasti.
Luova ongelmanratkaisu ryhmässä on parhaimmillaan oivaltavaa ja hauskaa, mutta tutkimusten mukaan harvoin kovin tuloksellista. Oikeiden kysymysten etsimisen sijaan keskitytään keksimään ratkaisuja asioihin, joista ryhmän kesken ei ole yhteistä käsitystä. Kun ratkottava ongelma on laaja ja jäsentymätön, ryhmä alkaa “brainstormaamaan” ja ideat jäävät pintapuolisiksi. Ongelmanratkaisu yksilötyöskentelynä on puolestaan tehokkaampaa paremman fokuksen vuoksi, mutta tällöin näkökulman kapeus saattaa heikentää lopputulosta. Samankaltaisten havaintojen pohjalta Google Venturesilla työpajoja vetänyt Jake Knapp alkoi kehittää uudenlaista ryhmätyöprosessia, joka perustuisi yksilön luovan ongelmanratkaisukyvyn hyödyntämiseen. Syntyi Design Sprint.
Viisaat päät yhteen
Design Sprint on metodi, jonka avulla kuukausien kehitystyö voidaan tiivistää muutamaan päivään. Design Sprintillä voidaan ratkaista liiketoiminnan ongelmia, luoda uusia tuotteita ja palveluja tai parantaa jo olemassa olevia. Olennaisinta on, että strukturoidun työskentelytavan lopputuloksena syntyy prototyyppi, jota testataan oikeilla asiakkailla. Design Sprint on nopea tapa selvittää, onko esimerkiksi arvolupaus oikea, kannattaako innovaatiota jatkokehittää tai onko uusi tuoteominaisuus merkityksellinen asiakkaille.
Design Sprintin onnistumisen edellytys on valita osallistujat siten, että erilaiset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Ratkottavaa ongelmaa voidaan käsitellä moniulotteisesti, kun mukana on 6–8 henkilön edustus esimerkiksi tuotekehityksestä, myynnistä, markkinoinnista, asiakaspalvelusta ja ylimmästä johdosta. Osallistujien kalentereista varataan yhtenäinen 4–5 päivän kokonaisuus, joka pyhitetään vain Design Sprintille. Sitoutuminen näin pitkään työpajaan pois “arjen pyörityksestä” voi kuulostaa isolta panostukselta, mutta lopputulos on varmasti kannattava sekä liiketoiminnallisesti että kokemuksena.
Tiukka aherrus palkitaan
Design Sprintin työskentelyä ohjaa selkeän päiväkohtaisen ohjelman lisäksi fasilitaattori ja kello. Jokaisella päivällä on tarkoitus, tavoite ja aikataulu. Sisältö muodostuu ohjatuista keskusteluista, yksilö- ja ryhmätyöskentelystä sekä arvioinneista. Design Sprint aloitetaan pitkän aikavälin tavoitteen ja pääkysymyksen määrittelyllä: millainen ongelma tarkalleen ottaen halutaan ratkaista ja millaista vaikutusta ratkaisulla halutaan olevan tulevaisuudessa? Selkeä kysymyksen määrittely ohjaa ryhmän toimintaa ja pitää fokuksen koossa, kun oma mieli tai ryhmädynamiikka uhkaa lähteä laukalle.
Tavoitteen määrittelyn jälkeen alkaa ideointi, jossa eri metodein tuotetaan, jalostetaan, arvioidaan ja äänestetään jatkoon toteutuskelpoisimmat vaihtoehdot. Parin päivän ahkeroinnin jälkeen käsissä on aihio, josta tehdään prototyyppi asiakkaiden testattavaksi. Prototyyppi voi olla esimerkiksi fyysinen rakennelma, verkkosivu, Powerpoint-esitys tai video. Tärkeintä on, että prototyypillä pystytään testaamaan haluttua asiaa, kuten asiakkaiden reaktioita, tuntemuksia, kiinnostusta tai ostohalukkuutta.
Jo viiden testaajan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, mitä kehitetylle prototyypille pitää seuraavaksi tehdä. Parhaimmillaan voidaan laatia lista muutamasta parannuksesta ja joissain tapauksissa voidaan todeta, että proto joutaa sellaisenaan roskiin. Design Sprint on aina osittainen onnistuminen tai opettavainen epäonnistuminen – molemmat ovat yhtä arvokkaita. Kuukausien kehitystyön sijaan yritys on saanut viikossa arvokasta tietoa ja näkemystä, jota voidaan hyödyntää liiketoiminnan kehityksessä.
Kokemus puhuu puolestaan
Olemme Villivisiolla fasilitoineet ja läpikäyneet useita Design Sprint -viikkoja erinomaisin tuloksin. Metodia on käytetty strategisten ongelmien ratkaisuun, tuotteistukseen, palvelukehitykseen ja sisäisten prosessien hiomiseen. Design Sprint on sovellettavissa hyvin laaja-alaisesti luovaan ongelmanratkaisuun, kun halutaan maksimituloksia minimiajalla.
Ota yhteyttä, mikäli olet kiinnostunut kuulemaan lisää Design Sprintin mahdollisuuksista!
pauli.nurminen@villivisio.fi, 050 526 7725
