Aivan loistava ajatus

27.09.2018 | Teemu Markkanen

Tyhmällä ihmisellä oli mielessään jotakin puolityhmää, joka oli toisen tyhmän mielestä pirun hyvä ajatus. Toinen ehdotti toiselle, että otetaan tyhmä-sana pois. He saivat aikaan jotakin puolikasta. He kävelivät kylki kyljen neuvottelutilaan ja totesivat yhteen ääneen: ”meillä on kuulkaas kaverit melko hyvä idea ja me tarvitaan teidän mielipide tähän asiaan”.

 

Vanhan toteamuksen mukaan ajattelu ei johda mihinkään. Tämä on totta. Sellaisenaan, yleisenä ja laveana käsitteenä ajattelu ei ole kuin aivoissamme tapahtuva prosessi, jonka turvin yritämme muodostaa hähmäisesti jonkin sortin jäsenneltyä kuvaa todellisuudesta ja sen tekijöistä. Ajattelu voi olla syvää pohdintaa, vertailua eri objektien kesken tai vapaata virtaa, vailla analyyttistä tai kriittistä suodatinta.

Enempää määrittelemättä ajattelu perustuu vahvasti vain tilaan, jossa yksilö laukkaa henkisesti jossakin muualla kuin fyysisesti on. Ajattelu on yhden ihmisen mielen syöksyaalto ja siksi sitä on mahdotonta jakaa esteettömästi muille; se roiskuu yli. Tämän tiedostamme itsekin. On hetkiä, kun ajatuksiamme ei ymmärretä muiden toimesta ollenkaan, vaikka kuinka yritämme.

Idea on ajatuksen jalostunut muoto. Se on helpompi välittää ja yhteisön muiden jäsenien sisäistää. Idea on selkeämpi ja erottuvampi kuin ajatus. Sitä on funtsittu pidempään. Siitä saa kiinni. Filosofian määrittein idea edellyttääkin ajattelua, mutta sisältää myös vielä hienostuneempaa tietoisuutta. Ideakaan ei kuitenkaan ole valmis lopputuote tai itsestäänselvyys. Ideoita voi toki yhdistellä luoden aina vain rikkaampia ja monimutkaisempia ideoita. Toimiakseen ja muuttaakseen maailmaa idean kuin idean pitää olla myös loistava.

Loistavan ajatuksen tai idean määritelmää filosofia ei kerro. Kukaan ei siihen vastausta periaatteessa tiedäkään, sillä loistava ajatus elää ajan mukana. Sen määrittelee tiettynä hetkenä tietty yhteisö tiettyjen kriteerien perusteella. Mikä oli loistavaa eilen, voi olla himmeää tänään.

Kerromme usein julkisesti ajattelevamme asioita ääneen epätoivoisesti haluten luoda jotakin uutta ja merkityksellistä. Tuo lausahdus on kuitenkin kuin itsemurhaa harkitsevan yksilön avunhuuto, kun tiedämme ettei loistavaa synny ilman muiden hyväksyntää. Loistava vaatii enemmän päitä saman asian äärelle ajattelemaan ja ideoimaan.

Uusi luova johtajamme, Karri Gardemeister totesi taannoin, että jokainen ajatus on lähtökohtaisesti viimeistelemätön. Siitä huolimatta niitä ei pidä piilotella, vaan ne pitää jakaa, jotta muut voivat auttaa ajattelijaa tekemään niistä parempia. Jos sinulla on ajatus yritykseesi liittyen. Edes tyhmä, saati sitten puolikas, olet tervetullut meille kahville. Meillä on ilo kuunnella, kun ajattelet ääneen. Tehdään ideoistasi loistavia yhdessä.

Kirjoittaja toimii Villivisiolla strategina. Joskus hän ajattelee paljon, joskus hän kuuntelee toisten ajatuksia yhtä paljon loistavia ideoita jatkuvasti etsien.

Lue lisää kirkkaiden ajatusten ja uusien ideoiden syynnystä aiemmasta blogipostauksestamme

Kirjoittaja

Teemu Markkanen, strategi

Lisää kirjoittajalta:

Tuoreita ajatuksia:

Tuntematon tulee tutuksi tökkimällä sitä

"Näkyvyys kaksi askelta tulevaisuuteen" sanoi markkinointisään ääni, joka kuulostaa hyvin paljon merisään ääneltä. "Ja kahden askeleen jälkeen kenties toiset kaksi askelta tulevaisuudesta kaakkoon. Sen jälkeen en osaa enää kyllä yhtään sanoa.", jatkoi ääni kunnes lopetti.

26.08.2020 Luovuus · Sisäinen organisaatio · Uncategorized @fi · Yleiset ·

Kohti tuntematonta ja sen yli

”Olipa kevät kuomaseni”, totesin koronan runteleman kevään jälkeen. Kevät 2020, jolloin koronapandemia ei kohdellut ketään hellästi: ei yrityksiä tai arkea sellaisena kuin normaalisti sen tunnemme. Kevät järkytti ja ravisteli. Kesäloman koittaessa uskon, että moni meistä pyyhki hikeä otsalta ja toivoi, että jospa syyskaudella tämä tästä helpottaa.

26.08.2020 Luovuus · Sisäinen organisaatio · Yleiset ·

Näin tunnistat viestinnän
seitsemän hukkaa

Viestintä on osa liiketoimintaa, mutta viestimällä tuotetaan paljon hukkaa, joka vaikuttaa liiketoimintaan negatiivisesti. Näin tunnistat viestinnän hukat.

04.06.2020 Brändi · Strategia · Viestintä ·