Julkaisun formaattivalintoja tehdessä kannattaa pohtia monia asioita. Yhdet seikat puoltavat sähköistä julkaisemista, toiset painettua. Se, mitä markkinointitoimenpiteellä halutaan saavuttaa, määrittelee julkaisun lopullisen formaatin.
Kymmenen vuotta sitten olin varma, että haluan keskittyä suunnittelemaan nettisivuja. Jotain kuitenkin tapahtui, ja löysin myös omaksi yllätyksekseni intohimon painotuotteista.
Suhteeni painettuun sanaan on sikäli mutkikas, etten halua oletusarvoisesti tukea mitään formaattia enemmän kuin jotain toista, enkä toisaalta siedä joutavaa spämmiä missään muodossa. Lisäksi kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönsuojelu ovat minulle tärkeitä arvoja, jotka haluan huomioida formaattivalintoja tehdessäni muiden tekijöiden ohella.
Monet järkisyyt puoltavat sähköistä julkaisemista. Ensinnäkin, painaminen maksaa. Jos haluaa tehdä esitteen, painotyö on selvä lisäkulu siihen nähden, että esitteen voi julkaista omilla nettisivuilla PDF-tiedostona. Omien sivujen ylläpitoon toki liittyy kuluja, mutta harvoin on merkityksellistä laskea PDF-tiedostojen latauksien osuutta koko sivuston liikenteestä ja suhteuttaa se kuukausimaksuihin.
Toisekseen, paperin käyttö kuluttaa ympäristöä. Painotuotteen ja sähköisen toteutuksen ympäristövaikutusten vertailu ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä. Ympäristö, jossa sähköinen esite elää, ei ole sekään päästötön: tietoliikenteen pyörittäminen vaatii suuria määriä energiaa ja tuottaa vastaavasti isot hiilidioksidipäästöt. Lisäksi laitteistojen valmistamiseen tarvitaan muun muassa uusiutumattomia mineraaleja, ja laitteiden elinikä jää usein turhan lyhyeksi, kun uudet mallit korvaavat vanhat muutamassa vuodessa.
Painotuotteiden ja sähköisten julkaisujen ympäristövaikutukset pystyy hahmottamaan jonkinlaisessa mittakaavassa, kun suhteuttaa e-kirjan lukulaitteen elinkaaren hiilidioksidipäästöt, 168 kg CO2e, keskivertokirjan päästöihin, jotka ovat keskimäärin 7,5 kg CO2e. Painetun viestin toteuttaminen ja lähettäminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 28,37 g CO2e, kun taas sähköposti yhden megatavun kokoisella liitteellä tuottaa yksistään 19 g C02e.
Paperin ja sähköisen julkaisemisen ympäristövaikutukset ovat niin moninaiset, ettei niitä kannata lähteä vertailemaan tunnepohjalta, vain kaatuvia puita ajatellen. Paperia kierrätetään ahkerasti, ja kierrätetyn paperin voi käyttää useita kertoja.
Kolmanneksi, paperia ja digitaalista julkaisukanavaa saatetaan arvottaa sen mukaan, onko formaatti tarpeeksi moderni. Törmään edelleen ajattelutapaan, että paperi olisi jotenkin vanhanaikainen ratkaisu. Vanhanaikaista on lähinnä ajatella näin. Digitaalisilla viestikanavilla ei ole enää uutuusarvoa (ellet tee jotain oikeasti uutta), eikä paperilla toisaalta ole järkkymätöntä uskottavuusarvoa.
Sähköinen julkaisu pärjää hyvin ketteryydessään. Sen voi päivittää yleensä käden käänteessä, mikäli sisältö muuttuu tai julkaisusta löytyy virhe. Muutokset voi tehdä nopeasti ja saattaa julki ennen kuin kukaan ehtii mitään huomatakaan. Painotyöhön ei ole tarpeen varata yhtään aikaa, vaan ennen julkaisua voi huoletta keskittyä viimeistelemään sisältöä.
Vaikuttavuus on painotuotteen painoarvo. Sen sijaan, että keskittyisit pohtimaan pelkästään kustannuksia, mieti mitä haluat markkinointitoimenpiteelläsi saavuttaa. Viestin formaatti kannattaa valita ensisijaisesti aina näistä lähtökohdista. Paperilla voi toteuttaa tehokasta H2H-viestintää (human to human), jonka tuottama lisäarvo saattaa hyvinkin olla moninkertaisesti painokustannusten arvoista. Maailmassa, jossa kaikki on jo oletuksena verkossa, on yllättävän helppoa olla lähes vallankumouksellinen käyttämällä paperia.
Maailmassa, jossa kaikki on jo oletuksena verkossa, on yllättävän helppoa olla lähes vallankumouksellinen käyttämällä paperia.
Sain jokin aika sitten postia. Se tuli minulle henkilökohtaisesti osoitetussa kirjekuoressa, ja kirjekuori sisälsi painetun kirjeen. Kyseessä oli uutiskirje – niitä samoja, joita kaikki massapostittavat asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa sähköposteihin. Viesti ei ollut perinteisesti pystymallisella A4-arkilla, vaan arkki oli taitettu luovasti muutamaan kertaan. Mikä tärkeintä, erityisesti lähettäjän kannalta, minä luin kaiken ja näytin vierustoverillekin. Ainakin tässä tapauksessa viesti sai aikaan juuri toivotunlaisen vaikutuksen.