Käsityön eli veiston numeroni alakoulussa oli seiska, vaikka parhaani yritin. Myöhemmin yhtälöryhmät ja potenssifunktiot eivät millään menneet jakeluun. Sen sijaan ilmiöiden taustat kiinnostivat, kauniit virkkeet viehättivät ja suuret tarinat veivät mennessään. Aikuisena oli kehitettävä jostakin elanto, ja tällä tiellä ollaan.
Toimistossamme kulkee useissa asiakkuuksissa markkinointipalveluiden rinnalla pesunkestävä viestintä. Huomaan viestijänä päätyneeni naisvaltaiseen joukkoon. Procom – Viestinnän ammattilaiset ry:n jäsenistä 91% on naisia. Yhdistyksen hallituksessa on niukka miesenemmistö, mutta henkilökunnasta kaikki seitsemän ovat naisia. Ensimmäinen alan järjestö oli 1947 perustettu Tiedotusmiehet, mutta se katosi kartalta jo 1978.
Olen Espoosta muuttanut tamperelainen. Entisessä kotikaupunkini eri yksiköissä viestinnän parissa työskentelee 42 henkilöä, joista kolme on miehiä: markkinointisuunnittelijan sijainen ja kaksi verkkoviestinnästä vastaavaa. Nettihommat sopivat miehellekin. Tampereella verkkoviestintäsuunnittelija on kolmetoistahenkisen viestintätiimin ainoa mies.
Talousmiehiä ja viestintänaisia
Sukupuoli näyttäisi ohjaavan erilaisiin johtotehtäviin. Maamme seitsemästätoista ministeristä kuusi on naisia, mutta seitsemästä ministeriöstä neljässä viestintää johtaa nainen. Suomen kuuden suurimmista kaupungin talousjohtajista viisi on miehiä, viestintäjohtajat ovat kaikki naisia.
Taloudesta puheen ollen: maan viiden suurimman pankin vetäjistä neljä on miehiä, vuoden lopussa kolme. Kaikkien viestintäjohtajat ovat naisia. Järeiden rakennusyhtiöiden johto on Man’s World: NCC:n, Senaatin, Skanskan, Spondan, SRV:n ja YIT:n toimitusjohtajat ovat miehiä, viestintäjohto naisia.
Operaattorijättien DNA:n, Telian ja Elisan johdossa on mies, viestinnän johdossa naiset. Kesko, SOK ja Lidl noudattavat samaa kaavaa. Tutuista kotimaisista kuluttajabrändeistä Fazerin, Fiskarsin, Valion, Saarioisen ja Atrian viestinnästä vastaa nainen, mutta toisaalta naisia löytyy myös toimitusjohtajan paikoilta. Viestinnän isot pelurit sentään itse rikkovat hieman kaavaa: viestintätoimistojen vuoden 2017 kärkikymmeniköstä nainen on vetäjänä kuudessa.
Viestillä ei ole sukupuolta
Tässä vaiheessa olisi varmaan paikallaan pohtia hetken kivikaudelta kumpuavaa ihmisen sukupuolittunutta perusluonnetta. Tai sitten sen voisi jättää väliin, sillä yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaympäristö on muuttunut luolaihmisten ajoilta. Myös suomalaisyritysten johtoon on vuosikymmenien saatossa tullut uusia tuulahduksia, reserviupseerikoulun käyneiden diplomi-insinöörimiesten joukkoon.
Onnistunut viestintä on aina kuulunut organisaatioiden menestystarinoihin. Ja toisaalta ilman ajoissa suunniteltua ja ammattimaisesti toteutettua viestintää niiden on vaikea haalia ja sitouttaa osaajia, toteuttaa muutosta, selvitä kriisitilanteista, kertoa tavoitteista tai saada kuluttajat viehtymään brändiin. Ja niin edelleen.
Viestimättä jättäminenkin on viestintää, mutta harvoin toivotunlaista. Sen sijaan on useimmiten samantekevää, onko viestit suunnitellut mies vai nainen.
PS. En allekirjoita binääristä mies-tai-nainen -käsitystä sukupuolesta. Kirjo on todellisuudessa laajempi, yritin tässä vetää isoja linjoja. Oletettu-päätteen käyttäminen joka välissä olisi myös tehnyt kirjoituksesta lyijyistä luettavaa.
Lue lisää kirkkaiden ajatusten ja uusien ideoiden syynnystä aiemmasta blogipostauksestamme
