”Kuullessani muiden puhuvan sujuvasti strategisten tahtotilojen määrittelystä, toimintaprosessien omistajuudesta, visiopohjaisesta johtamisesta, klusteritasoisesta skenaariotyöskentelystä ja innovaatiokeskittymänä etabloitumisesta olo on orvompi kuin pirulla Kalajoen markkinoilla.”
Näin tykittelee Turun Sanomien kolumnissaan Markku Jokisipilä, valtiotieteiden tohtori ja poliittisen historian tutkija, ja jatkaa: ”Kun imagokikkailua ja bullshit-bingoa kutsutaan strategiaksi, yksinkertaisista asioista tulee monimutkaisia ja monimutkaisista näennäisen selkeitä.”
Jokisipilä kertoo ennen kaikkea julkisen puolen tekemisestä, mutta ei hän väärässä ole. Strategialla on huono maine. Miksi?
Tilannekuva ja siitä johdettu haaste puuttuu
Ja kun näin on, niin strategia ei voi johtaa mistään mihinkään. Kukaan ei silloin ratkaise mitään tai varsinaisesti tavoittele mitään. Tekemisen ei varmasti muutu asiakkaan kannalta relevantimmaksi.
Mielenpahoitusta täytyy voida sietää. Jos laadittaessa ei nosteta yhtään kissaa pöydällä, tehdä tiukkaa valintaa, esitetä kiperää kysymystä ja epämiellyttävää vastausta, ei strategia todennäköisesti ole häävi.
On pelottavaa ilmoittaa selvällä suomen kielellä, mitä edustamme ja tavoittelemme.
Strategia ei ole selvää suomea
Monimutkaisten käsitteiden ja jargonin käyttöön on syynsä: on pelottavaa ilmoittaa selvällä suomen kielellä, mitä edustamme ja tavoittelemme. Ja jos emme saavuta näitä tavoitteita, olemme epäonnistuneet.
Toimija on hävitetty
Prosesseja, osaamisalueita ja toimintoja kehitetään ja edistetään passiivissa. Kukaan ei ole päättänyt mitään, mitään ei varsinaisesti odoteta keneltäkään. Asiat tapahtuvat itsestään, jos ovat tapahtuakseen. Strategia ei ole tehtävä- tai työvuorolista, mutta kyllä sen konkreettisesti ja ymmärrettävästi pitäisi arkeen liittyä.
Strategia kerrotaan ylhäältä alaspäin
Vaikka henkilöstön ilmoitettaisiin olevan ”yrityksen tärkein voimavara”, tätä voimavaraa harvoin hyödynnetään strategiatyössä. Työntekijäthän saattaisivat pilata sen krouveilla mielipiteillään. Lopputuloksena on johdon oma harjoitelma, johon henkilöstö suhtautuu terveen gandhilaisella vastarinnalla. Mitäpä jos hekin pääsisivät mukaan?
Sisältönä on itsestäänselvyyksiä
Haluatteko kenties olla alanne halutuin kumppani tai markkinajohtaja? Tavoitteletteko parempaa kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä, laatua ja asiantuntemusta? Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta myös itsestäänselvyyksiä. Kerro mieluummin, miten nämä, tai mieluummin joku näistä, saavutetaan.
On ihan ok, ettei joka työpaikalla pelasteta ihmishenkiä tai ratkota Suomen kohtalonkysymyksiä.
Kukaan ei innostu
On ihan ok, ettei joka työpaikalla pelasteta ihmishenkiä tai ratkota Suomen kohtalonkysymyksiä. Strategian ei tarvitse olla ylevä tai korkealentoinen, eikä sillä tarvitse osallistua purposen piirinmestaruuskisoihin. On useimmille ihan riittävä tavoite vaikka palvella paremmin kuin kilpailijat ja tällä tavoin helpottaa asiakkaiden arkea.
Jotta strategiasta voisi innostua, minimivaatimuksena on, että sen ymmärtää ja hahmottaa liittyvän jotenkin omaan työhön. Tämäkään ehto ei monen strategian kohdalla toteudu.
Mitä strategian sitten pitäisi olla?
Strategia on valittu ja johdonmukainen toimintatapa. Organisaatio rakentaa sen saavuttaakseen tavoitteensa. Strategia on arjessa tekemistä. Jos sitä ei tunneta ja toteuteta kuin laatijoidensa keskuudessa, sitä ei oikeastaan ole olemassa.
Hyvä strategia kuuluu läpi myös markkinointiviestinnästä. En ole lukenut Oatlyn strategiaa, mutta he ovat luultavasti päättäneet, että kaurapohjaiset elintarvikkeet kuuluvat kaikille, eikä niitä myydäkseen tarvitse puhua terveyshyödyistä tai ympäristökriisistä. Vastuullisen kuluttamisen ei tarvitse olla totista touhua. Yritys haluaa myös olla avoin ja haastaa elintarvikealan muut toimijat näkyvästi. Tämä viesti on Tampereella vienyt Oatlyn abihuppareihin asti. Siihen ei moni brändi pysty.
Kotipizza puolestaan haluaa ”muuttaa maailmaa pizza kerrallaan”. Tämän viestin viemiseksi yhtiö uudisti ilmeen ja konseptin, mikä sisälsi kaiken ruokalistasta, ravintoloiden ilmeestä ja henkilöstön työasuista lähtien. Asiakaatkin ovat ymmärtäneet, mitä yhtiö tekee nyt eri tavalla. Tämä ymmärrys näkyy kasvaneissa myyntiluvuissa.
Hyvästä strategiasta ihminen löytää itsensä ja hyötyä itselleen.
Miksi nautimme hyvistä strategioista?
Hyvästä strategiasta ihminen löytää itsensä ja hyötyä itselleen. Sellaista on ilo toteuttaa. Villivisiolla haluamme tehdä strategiapohjaista markkinointiviestintää, koska se on helppoa ja hauskaa. No, ainakin mielekästä ja tehokasta. Ei tarvitse koko ajan olla tarkistamassa, mitä ihmettä tässä oltiinkaan tekemässä ja miksi.
Hyvästä strategiasta voimme tarkastaa, edistääkö viestimme oikeaa asiaa. Jos tekeleemme ei sitä tee, on syytä palata piirustuspöydälle. Strategian tavoitteiden toteutumisesta voimme mekin todeta tehneemme jotain oikein. Sellaista on kiva vaikka juhlistaa.
