Luovuus on taito olla tietoisesti tyhmä

08.03.2017 | Karri Gardemeister

Luovuus vaatii ympärilleen tilaa ja aikaa. Ilman mahdollisuutta kokeilla, leikkiä ja epäonnistua ei synny mitään uutta. Haaste onkin siinä, miten uskallamme heittäytyä riittävän tyhmiksi saadaksemme uusia näkökulmia aiheisiin.

Luovaa suorituskykyä tutkiva tohtori George Land teki 1960-luvulla kokeen, jossa testattiin tuhannen kuudensadan 5-vuotiaan lapsen luovuutta. 98 prosenttia lapsista sai tuloksen erittäin luova.

Land testasi jokaisen lapsen uudelleen viiden vuoden välein. 10 vuoden iässä samoista lapsista vain 30 prosenttia nousi tuloksellaan samaan kategoriaan. 15 ikävuoteen mennessä luku putosi 12 prosenttiin, ja 25 ikävuoteen mennessä testatuista oli erittäin luova -kategoriassa enää 2 prosenttia.

Tohtori Land veti tästä johtopäätöksen, että urautunut, epäluova ajattelu opitaan iän myötä.

Animaatiostudio Pixarin Andrew Stantonilta kysyttiin, miten siirtyminen studion huikean menestyneestä esikoiselokuvasta Toy Storysta sitä seuranneeseen Ötökän elämään sujui. Niin ohjaajana, käsikirjoittajana kuin tuottajanakin toimiva Stanton vastasi, että hyvin nopeasti kävi selväksi miten paljon pitää tietoisesti tehdä töitä saman naiiviuden tason saavuttamiseksi kuin ensimmäisen elokuvan kohdalla, jolloin se tapahtui ilman suurempia ponnisteluja.

Luova ajattelu voidaan määritellä niin, että aivojemme pitää pystyä rakentamaan yhteyksiä ensi silmäyksellä toisiinsa liittymättömien asioiden välillä.

Me tiedämme myös, että luovuus vaatii ympärilleen tilaa ja aikaa, ja että ilman mahdollisuutta kokeilla, leikkiä ja epäonnistua ei synny mitään uutta. Mutta haaste tulee siinä, miten varsinkin asiantuntija-ammateissa pystymme olemaan sekä asiantuntijoita että riittävän tyhmiä saavuttaaksemme uusia ja ennennäkemättömiä tuloksia.

Toisin sanoen: miten uskallamme heittäytyä tietämättömiksi saadaksemme uusia näkökulmia aiheeseen, emmekä olisi vanhojen kokemusten ja toimintatapojen vankeina?

“Jos et ikinä eksy, et ikinä löydä mihinkään uuteen paikkaan”, kiteyttää hyvin ajatuksen, johon viitataan termillä luova tietämättömyys (creative cluelessness). Se viittaa siihen mitä tapahtuu, kun ihmiset kohtaavat luovan haasteen, jonka ratkaisemiseksi heillä ei ole suoraa prosessia tai ratkaisumallia.

Jotta voisimme olla mahdollisimman luovia, meidän pitää olla riittävän rohkeita ollaksemme annetun tehtävän tai ongelman edessä mahdollisimman tyhmiä.

Luovalla tietämättömyydellä voidaan taklata tilanne, jossa olemassa oleva tieto on este uuden synnyttämiselle tai menneisyydessä kohdatun ongelman ratkaisu yritetään heijastaa uuteen tilanteeseen sen sijaan, että lähdettäisiin tutkimaan uutta lähestymistapaa.

Jotta voisimme olla mahdollisimman luovia, meidän pitää olla riittävän rohkeita ollaksemme annetun tehtävän tai ongelman edessä mahdollisimman tyhmiä.

Seuraavan kerran, kun kokemus on heittämässä annetun ongelman ennalta määriteltyyn prosessimuottiin, muista kyseenalaistaa kaikki vanha. Älä oleta, että luulemasi tieto on olennaista tai oikein. Muista, että jokaisessa projektissa on jotain uniikkia. Löydä se ja rakenna loppu sen ympärille.

Välillä on myös hyvä heittää toimialatuntemus tiimiä kasatessa nurkkaan, ja panostaa siihen, että porukassa on tuoretta näkökulmaa – ihmisiä, joilla ei ole kyseisestä alasta välttämättä mitään tietoa.

Lopuksi voit kyseenalaistaa koko luovan prosessisi. Onko se suunniteltu kehittymään jokaisen ongelman mukana vai tekemään johonkin ratkaisuun päätyminen mahdollisimman helpoksi?

Kun suunnitteluprosessin alussa neukkarissa parveilee enemmän kysymyksillä viskovia ja mitä jos -alkuisilla lauseilla viuhtovia hahmoja kuin kaikkitietäviä totuudentorvia ja besserwisser-pönöttäjiä, niin homma on hyvillä urilla. Go!

Lukusuositukset

Dr. Amantha Imber:
The Innovation Formula

Todd Henry:
The Accidental Creative

George Land:
Breakpoint and Beyond

Kirjoittaja

Karri Gardemeister, luova johtaja

Lisää kirjoittajalta:

Tuoreita ajatuksia:

Johtaja, älä viesti, älä ainakaan sisäisesti

Aito osallistaminen, ennakoiva dialogi ja vuoropuhelu henkilöstön kanssa mahdollistaa yrityksen strategian toteutumisen aina asiakkaissa saakka.

02.09.2019 Strategia · Viestintä ·

Tietämättömyydestä syntyi toimiva brändi-identiteetti

Kaupungilla on vaikea olla törmäämättä Tampereen opiskelija-asuntosäätiön eli TOASin uudistuneeseen ilmeeseen. Sitä suunnitellessamme asensimme mikrofoneja, ryttäsimme paperia ja ällistyimme yhdessä.

19.08.2019 Brändi · Design · Strategia ·

Älä enää käytä rumaa M-sanaa

Moni alan tekijä kertoo tutuilleen olevansa ”mainostoimistossa”, vaikka nykyisin yhä harvempi yritys määrittelee itsensä sellaiseksi. Onko mainonta noloa?

05.08.2019 Strategia · Viestintä ·