Aamulehti (3.1.2017) kirjoitti verkkosivuillaan Siwojen ja Valintatalojen muuttumisesta K-Marketeiksi ja otsikoi juttunsa lennokkaasti: Kesko kertoi yt-neuvotteluistaan vain omilla sivuillaan: ”Ei tässä ole mielestämme kyse kriisistä”.
Jutussa paheksuttiin tapaa, miten Kesko oli tuonut tietoon yhteistoimintaneuvottelut. AL:n jutun päätteeksi käännyttiin viestinnän asiantuntijan puoleen ja annettiin ohjeet, kuinka Keskon olisi pitänyt tilanteessa toimia.Siinäpä vasta toimittaja on antanut epäkiitollisen tehtävän viestintäkonsultille, puuskahdin juttua lukiessani. Arvioida jotain sellaista keissiä, minkä taustoista ja syy-seuraus-suhteista ei oletettavasti ole riittävästi tietoa.
Viestinnässä on harvoin mustavalkoisesti oikeita ja vääriä tapoja toimia. Viestintä osana yrityksen toimintaa ei ole ristinolla, vaan enemmänkin shakki, strateginen lautapeli, jossa tehtävien liikkeiden vaikutuksia on mahdoton täysin arvioida, ja se, mitä nyt tapahtuu pelilaudalla, näkyy toisaalla vasta myöhemmin.
AL:n jutun näkökulmana oli hakea vastausta, oliko yt-tietoa yritetty piilotella kertomalla asia vasta lähikauppaverkoston muutoksista kertovan tiedotteen lopussa. Ei ollut, Kesko vastasi. Yt-neuvottelujen käynnistyminen on osa lähikauppaverkostossa meneillään olevaa muutosta, ei uutinen itsessään.
***
Uutisjutun rakenteen mukaisesti myös tiedotteen kärkeen (ohje!) nostetaan tärkeimmät asiat. Yhdessä otsikon ja ingressin kanssa toimittajan on helppo hahmottaa uutinen tiiviistettynä.
Onkin mielenkiintoista kysyä, mikä tässä kyseisessä keississä on se tärkein asia. Pihvi? Ydin? Pointti? Eli se kärkeen nostettava uutinen? Näillä ajatuksilla haukkasin iltapalaksi tekemääni leipää ja jatkoin pohtimistani:
Olipa kerran Pirre. Vuoden vaihtuminen saa Pirren havahtumaan, että omalle hyvinvoinnille pitäisi tehdä jotain, tai elinvoimaisia vuosia on jäljellä enää luvattoman vähän.
Niin Pirre päättää toimia. Pirre aloittaa kokonaisvaltaisen hyvinvointiremontin ja asettaa tavoitteekseen laihtua 20 kiloa. Pirre tarkastelee fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä monelta kantilta.
Tässä yhteydessä Pirre kutsuu läheisensä koolle. Perhe on sopinut, että jokaisella on mahdollisuus tuoda oma näkökulmansa esiin, jos perheessä tapahtuu jotain merkittävää. Ja tämä on merkittävää. Pirren pyrkimys edistää hyvinvointiaan vaikuttaa jollain lailla jokaiseen. Yhteistoiminnan hengessä perheenjäsenet pääsevät lausumaan mielipiteensä, kuinka Pirren tulisi toimia tavoitteeseen pääsemiseksi.
Neuvottelujen tuloksena on mahdollista, että Pirren perheen arkeen kohdistuu muutoksia. Jokin niistä saattaa vaikuttaa myös perheen lähipiirin ulkopuolella. Pirren jääkaapissa ei välttämättä nähdä jatkossa enää sokerilimsoja ja meetvurstia. Mutta tässä vaiheessa tämä kaikki on vasta spekulaatiota. Onhan neuvottelut yhä kesken. Nyt haetaan vasta yhteisymmärrystä.
***
Millaisia otsikoita Pirren tapauksesta voidaan nostaa? Onko uutinen:
“Pirre aloittaa kuntorempan”
“Pirre on päättänyt laihduttaa 20 kiloa”
“Pirren jääkaapin sisältö uusiksi. Kenkää sokerilimsoille ja meetvurstille”
“Pirre haluaa turvata tulevaisuuden toimintaedellytyksensä kuntorempalla”
“Pirre käynnistää yhteistoimintaneuvottelut perheensä kanssa”
Viime vuosien uutisoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että median mielestä uutinen on tuo jälkimmäisin.
On harmillista, että pitkään jatkuneessa talouskurimuksessa sanaparista “yt-neuvottelut” on mediassa rakentunut yksinomaan kielteistä yritysuutista tarkoittava termi. Yrityksien näkövinkkelistä katsottuna yt-neuvotteluissa on paljon enemmän sävyjä kuin median maalaama sysimusta.
Mutta yksinkertaistuksista syntyy raflaavia otsikoita. Vaikkapa sellaisia kuin AL:n jutussa käytetty väliotsikko ”570 työpaikkaa vaakalaudalla”. Tässä tapauksessa kyseinen luku on se määrä ihmisiä, jotka ovat näiden yhteistoimintaneuvottelujen piirissä. Mahdollisista henkilövähennyksistä ei vain tosiasiassa ole annettu arvioita.
Olisihan tästä saanut myös otsikon: ”570 ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin”. Se vain on paljon epäkiinnostavampaa.
***
Reilut 50 vuotta sitten parivaljakko Galtung ja Ruge julkaisi listan uutiskriteereistä. Negatiivisuus on yksi niistä. Bad news is more newsworthy than good news. Toimii edelleenkin.
Hei media, pliis. Vähän sävyjä nyt yt-kuvaan. Ei demonisoida yhteistoimintaneuvotteluja aiheetta. Yt-neuvottelut ovat osa yrityksen strategian toimeenpanoa, eivät itsessään uutinen. Mutta se yrityksen muutostilanne, jonka seurauksena yt-neuvotteluja käydään, voi sisältää uutisen.
Muistetaan Pirre ja Pirren perhe. Siellä he käyvät tärkeitä neuvotteluja. On hyvä, että koko perhe pääsee vaikuttamaan. Päätöksiä ja sitä myöten seurauksia -myönteisiä ja kielteisiä – on luvassa myöhemmin. Seurataan tapahtumasarjaa loppuun asti, lähteekö meetvursti sittenkään Pirren jääkaapista vai täyttyykö pakastinlokero lopulta jäätelöpaketeista.
