Miten hämminki tappaa brändin?
Tämä on blogisarjan osa 2/4. Luithan jo aiemman jutun?
1/4 Mitkä hiton brändintappajat?
2/4 Miten hämminki tappaa brändin?
3/4 Miten horros tappaa brändin?
4/4 Miten kitka tappaa brändin?
Brändi on tunne asiakkaan mielessä ja yrityksen omat työntekijät ja kulttuuri yksi sen suurimmista ilmentymistä. Ihminen – sinä ja minä – välittää toiselle ihmiselle tunnetta kaikkein voimakkaammin. Jos johto ja sitä kautta työntekijät eivät hengi brändiä asiakkaille, brändi jää torsoksi ja kuolee. Jos näin käy, syypää on yliotteen saanut hämminki, joka seisoo työntekijän ja brändiymmärryksen välissä, sekoittaa pakan ja näivettää brändin.
Mistä tunnistat brändisi kärsivän hämmingistä?
Hämminki pyrkii lisääntymään erityisesti muutostilanteessa. Mitä isompi ja nopeampi muutos, sitä suurempi epätietoisuus. Asiat ja ihmiset eivät kohtaa eikä ymmärrystä synny. Epäilyttää, pelottaa ja lamaannuttaa. Brändin suunta ja tarkoitus ovat hukassa. Kuulostaako tutulta?
Sekavuuden vallitessa ihmiset eivät enää muista, miksi tekevät työtään tai miksi brändi ylipäätään on olemassa. Tämä kaikki todentuu bränditutkimuksissa, työntekijätyytyväisyydessä ja lopulta viivan alla liiketoiminnassa.
Mikä aiheuttaa hämmingin?
Se syntyy, kun ihminen ei ymmärrä, miksi tekee töitä. Usein tämä johtuu siitä, että organisaation sisäinen ymmärrys ei ole selkeä: mitä yritys tekee, kenelle ja etenkin miksi tekee.
Miksi hämminkiä kannattaa vähentää?
Tunteet välittyvät parhaiten ihmiseltä toiselle. Jos tunne on sekava, välittyy se asiakkaalle myös sekavana brändimielikuvana.
Yritys voi tarjota vaikka millaisia menetelmiä ja työkaluja brändin sisäiseen kehittämiseen tai ulkoiseen toimeenpanoon, mutta jos niitä käyttävä ihminen ei ymmärrä niitä, työn arvo menee hukkaan. Näin sekavuus jatkuu tai lisääntyy: se moninkertaistuu jokaisessa työsuoritteessa ja leviää kuluina ja tehottomuutena kaikkeen mitä yritys tekee.
Yritys voi tarjota vaikka millaisia menetelmiä ja työkaluja brändin sisäiseen kehittämiseen tai ulkoiseen toimeenpanoon, mutta jos niitä käyttävä ihminen ei ymmärrä niitä, työn arvo menee hukkaan.
Tulevaisuus on muutoksia täynnä. Siksi kannattaa keskittää voimat hämmingin esiin nostamien ongelmien ratkaisemiseen. Hämmingin kanssa voi oppia elämään.
Mikä auttaa elämään hämmingin kanssa?
Paras ase kasvavaa hämminkiä vastaan on ryhmä-äly: hähmäisen, raskaan ja jopa pelottavan sanoittamista yhdessä – sen tunnustamista ja näkyväksi tekemistä – vuoropuhelun kautta ratkaisut etsien.
Pyrkimys ei ole kohti utooppista tilaa, jossa soraääniä ei kuulu ja kaikki vaikuttaisi olevan selkeää, päinvastoin. Poikkipuisia sanoja tulee kuunnella ja ne tulee ottaa vakavasti. Hämminki saa vain lisää virtaa mellastaa, jos asiat jäävät sanomatta ääneen. Häpeä on hämmingin näkymättömyysviitta. Kun häpeä hälvenee, alkaa hämminkikin paljastua.
Seuraavat neljä asiaa auttavat ryhmä-älyn voimistamisessa:
1. Luottamuksen vaaliminen
Kaikki uskaltavat antaa itsestään enemmän ja työ on laadukkaampaa, kun luottamus on vahva. Sinunkin kannattaa siis nostaa luottamus työpöydällesi ja kysyä: Miten itse ymmärrät luottamuksen? Haluanko ajatella toisesta hyvää? Onko teillä aidosti tilaa erilaisille, statuksesta riippumattomille näkökulmille ja havainnoille? Luottamus on ryhmä-älyn pohja.
Luottamus ei ole pysyvä olotila. Siitä on pidettävä huolta. Jos organisaatiossasi ei uskalleta olla kriittisiä, se voi olla merkki luottamuksen puutteesta.
2. Merkityksen vaaliminen
Strategian toteuttaminen on parhaimmillaan yhteistyön taidonnäyte. Joukosta huipputiimin tekee se, että tiimiläisten motivaatiotekijät ovat tiedossa ja niitä hyödynnetään. Tiedätkö, mikä tiimiläisiäsi motivoi ja mikä on heille merkityksellistä?
Kysymys on tärkeä, koska haluat taatusti varmistaa, että jokainen työntekijä brändisi parissa toteuttaa oikeita asioita joka päivä – myös asiakaskohtaamisissa!
Kun ihmiset tietävät miksi tehdään sitä mitä tehdään, on paljon helpompi ymmärtää mitä lupaamme, miten erotumme muista, mitä tunteita haluamme herättää sekä mitkä ovat tärkeimmät viestimme. Vuorovaikutus ja vuoropuhelu herättävät strategian ja merkityksen eloon.
3. Osallistaminen
Ryhmä ihmisiä saa aikaan enemmän kuin yksi.
Tämä tarkoittaa lukemattomia keskusteluja, näkökulmien vaihtoa, sparrailua, kinaamista, ehkä myös riitoja. Työtä ja arkeanne helpottaa, kun opit vaalimaan näitä vuorovaikutuksen hetkiä. Niissä itää muutoksen siemen, josta kasvaa muutoksille avoin ja ketterä yrityskulttuuri – sellainen, joka luo myös laadukkaamman, tuloksellisemman ja ihmisiä sitouttavamman brändin.
Parhaassa tapauksessa ensin suunnittelet osallistamisen henkilöstösi kanssa. Aloita vuoropuhelulla ja viestinnällä – vaikka se tuntuisi hankalalta.
4. Toivon ylläpitäminen
Teemme henkilökohtaisessa elämässämme valtavia muutoksia ja suuria ratkaisuja – otamme myös järjettömiä riskejä. Lähdemme niihin hankaluudesta huolimatta, sillä uskomme, tunnemme ja toivomme tekevämme oikein. Samat lainalaisuudet pätevät myös työelämässä.
Kun välillä tuntuu hankalalta, tiedät että olet muutoksessa oikealla polulla, siellä missä pitää. Epävarmuudessa ja muutoksessa toivon näkökulman säilyttäminen on tärkeää – rehellisyydestä tinkimättä. Työelämässä toivon sanoittaminen on johdon tehtävä.
Mistä aloitan hämmingin vähentämisen?
Tee näin:
- Aloita viestinnällä – ennen kuin lähdet tekemään – viesti ja kysy! Selvitä, mitä voit ja mitä kannattaa muuttaa ensimmäisenä.
- Muutos ei tapahdu yksin. Selvitä kenet saat mukaasi tekemään muutosta ja pidä näistä ihmisistä kiinni.
- Osallistuminen vaatii osaamista – mitä osaamista, tietoa, taitoa tai resurssia henkilöstö tarvitsee osallistuakseen? Pyydä tukea ja apua! Hämmingin keskellä on välillä vaikea nähdä selkeästi. Ulkopuoliset silmät ovat usein virkistävä täydennys ryhmä-älyyn.
Möröt ja pelot saavat pysyä matkassasi, mutta pidä huolta että ne ohjaavat sinua ja asiakkaasi kokemusta yhdessä oikeaan suuntaan. Esittelemme kaksi muuta brändintappajaa tarkemmin tulevien viikkojen aikana. Jätä tietosi ja tutustu brändintappajiin täällä.
