”Inhimillinen, tasapuolinen ja kannustava johtajuus mahdollistaa hyvän ja menestyksekkään työelämän. Hyvä johtaja on joukkuepelaaja ja meitä varten.”
Näin kertoo TYÖ2030, eli Työn ja Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, enkä voisi olla enempää samaa mieltä.
Tulevaisuuden hyvä työ, työpaikat ja osaajien kehittyminen ovat kiinni siitä, että ymmärrämme, mikä työelämässä on tärkeää tulevaisuuden tekijöille ja nuorille, ja mitä he odottavat työltä.
Me, tämän päivän johtajat, rakennamme tulevaisuuden työtä ja työpaikkoja maailmassa, jossa työvoimasta ja osaajista on kova pula ja tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Yhteiskunta odottaa työnantajilta ratkaisuja ja konkreettisia toimia siihen, että koulutamme ja kasvatamme tulevaisuuden osaajia. Tämä luo kovia vaatimuksia johtamistyölle, sekä vastuuta osaamisen kehittämiselle ja yrityskulttuurin luomiselle.
Tutkittu fakta sen meille kertoo
Tänä vuonna TYÖ2030-kehittämisohjelma on julkaissut kaksi äärimmäisen mielenkiintoista ja tärkeää tutkimusta tulevaisuuden työstä ja johtamisesta: Nuoret ja johtajuus -tutkimus alkuvuodesta sekä 31.8.2022 julkaistu Johtajuusbarometri.
Molemmat tutkimukset maalaavat kuvaa nykypäivän johtamisesta ja nuorten odotuksista sitä kohtaan.
Tuore Johtajuusbarometri kertoo karua tarinaa:
- Vastaajien mukaan tämän hetken johtaminen Suomessa näyttäytyy vanhanaikaisena, hierarkkisena ja asiakeskeisenä – ”yksi käskee, muut tekevät” -mallina
- Huonoa johtamista ovat kohdanneet työurallaan lähes kaikki, 90 % vastaajista. 64 % on kokenut huonon johtamisen aiheuttamia negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia.
- Huonoon johtamiseen liittyvistä kokemuksista suurimmat syyt ovat johtajan osaamattomuus sekä ongelmat vuorovaikutuksessa ja oikeudenmukaisuudessa.
- Yrityskulttuurilla mainittiin myös olevan suuri merkitys siihen, millainen yrityksen johtajuus on.
Työltä odotetaan nykyään paljon muutakin kuin tasaista palkkaa ja merkintää CV:hen. Työ on kokonaisvaltaista ja tärkeä osa elämää:
- Yrittäjyyden merkitys nuorille on kasvussa, eikä omaa työuraa haluta sitoa enää yhteen työnantajaan.
- Merkityksellisimmiksi asioiksi nousee hyvä palkka, turvallinen ja vakaa työpaikka sekä mahdollisuus nähdä konkreettisesti oman työnsä tulokset, työn joustavuus sekä luovuuden hyödyntäminen.
- Tulevaisuuden työelämältä toivotaan ihmisläheisyyttä ja merkityksellisyyttä sekä yhteisen hyvän korostamista. Yhteiskunnallisiin muutoksiin tarttuminen nähdään tulevaisuuden organisaation toiminnan ytimessä.
Hyvä johtaminen on inhimillistä johtamista
Nämä tulokset eivät yllätä: elämme aikakautta, kun ”the great resignation” ja ”quiet quitting” ovat jokapäiväisiä aiheita. Huonoa ja vastuutonta johtamista ei siedetä. Epävarmoina aikoina niin työyhteisöiltä kuin niiden johtajilta odotetaan empatiaa, vakautta ja visionäärisyyttä.
Nuoret ja johtajuus -tutkimus kertoo, että nuoret ajattelevat seuraavasti:
- Ihanteellisessa johtajuudessa nousee esille esimerkillisyys ja kannustavuus, hyvät kuuntelutaidot ja kyky luoda vahvaa yhteisöllisyyttä ja visiota. Myös suunnannäyttäminen sekä inspiroiva ja arvostava, ihmisläheinen johtamisote ovat tärkeitä.
- Tulevaisuuden johtaja on yhteisön ja tiimin rakentaja, reilu ja tasa-arvoinen sekä helposti lähestyttävä.
- Hyvä johtaja kommunikoi ja kannustaa, on johdonmukainen ja ratkaisuhakuinen perustaen päätöksensä aina järkisyihin.
Kysymys kuuluu, onko meistä nykyjohtajista vastaamaan tähän huutoon?
Tutkimuksen mukaan nuorten suhtautuminen tulevaisuuteen on positiivinen: lähes 80 % suomalaisista alle 30-vuotiaista suhtautuu positiivisesti tulevaisuuden työelämään.
Oma suhtautumiseni on myös positiivinen: yhdessä tekemällä ja oppimalla luomme uutta, hyvää tulevaa.
On hiton hyvä asia, että nuoret vaativat työpaikoilta ja johtajilta nykyään enemmän. Se pakottaa meidät kaikki parempaan. Toisaalta on hyvä muistaa ja muistuttaa, että työ on aina ”vain työtä”: välillä tehdään maailman siisteimpiä ja merkityksellisimpiä juttuja, välillä se on tasaista ja tylsää arkea.
Yksi avain inhimillisempään johtamiseen on hyvät vuorovaikutustaidot, hyvä sisäinen viestintä ja rehellisen keskusteluilmapiirin mahdollistaminen työpaikalle, jossa jokainen tulee kuulluksi ja saa osallistua tasapuolisesti tekemiseen. Psykologisesti turvallisessa työympäristössä saa oppia ja kokeilla uutta, mokailla ja tuoda omaa ääntä kuuluviin. Tämän työympäristön mahdollistaja on aina inhimillinen johtaja.
Lisää oppeja yrityskulttuurin rakentamiseen, psykologiseen turvallisuuteen ja parempaan työyhteisön vuorovaikutukseen voit lukea täältä:
