Matka timanttiseen lopputulokseen on kuitenkin usein pitkä ja kimurantti, kuten jokainen joskus luovia juttuja tehnyt tietää. Mitä tämä tarkoittaa sitten team leadin näkökulmasta, mitkä asiat mahdollistavat hyvää suunnittelua ja millaisia esteitä sen edestä pitää raivata? 

Hähmää torjutaan briefillä 

Kun Slackiin kilahtaa viesti uudesta asiakkuudesta tai duunista, alan yhdessä asiakkuusjohtajan kanssa miettiä tulevaa tiimitystä. Tiimin valinta perustuu meillä tietysti asiakastuntemukseen, mutta myös vapaana olevaan resurssiin. Haluamme myös aina varmistaa, että asiakas saa parhaan mahdollisen tekijän kyseessä olevaan työhön, joten myös tiimiläisten erikoisosaaminen huomioidaan valinnassa. Ja motivaatio – sekin vaikuttaa tiimin kokoamiseen. 

Tämän jälkeen on aika pitää yhteinen starttipalaveri, jossa käymme läpi asiakkaan ja tulevan casen pohjatiedot ja kokoamme niiden pohjalta briefin. Jos meillä ei ole riittäviä tietoja briefiin, sovimme esimerkiksi yhteisestä työpajasta tai syventävästä palaverista asiakkaan kanssa.  

Brief on hyvän suunnittelun peruskallio, se kuuluisa pihvi. Brief vastaa kysymyksiin:  

  • Mitä olemme tekemässä?  
  • Kenelle olemme tekemässä? 
  • Miksi olemme tekemässä? 
  • Mitä muutosta haluamme saada aikaan?  

Tehtäväni on varmistaa, että tiimillä on terävä brief kätösissään ennen suunnittelun aloitusta. Se nimittäin torjuu alun hähmää ja sekoilua erittäin tehokkaasti sekä toimii tiimille tiekarttana läpi koko prosessin. 

Tavoitteet ja aikataulut kuntoon 

Seuraavaksi on aika kaivaa kalenterit esiin ja aikatauluttaa suunnittelutyö. Yhteisten suunnitteluaikojen lisäksi varataan slotteja sisäisille katselmuksille, joissa tarkastelen työn etenemistä ja sen vastaamista briefiin yhdessä tiimin ja tarvittaessa myös luovan johtajan kanssa. Kun näistä asioista on sovittu heti alussa ja ne ovat kalentereissa, tiimi voi keskittyä täysillä suunnitteluun. On myös äärimmäisen tärkeää, että kaikki tietävät, mitä pitää olla valmiina sisäisiin katselmuksiin.  

Aika on yksi tärkeimmistä luovuutta ruokkivista tekijöistä. Ideointia ei voi suorittaa kuin maksalaatikon pakkaamista liukuhihnalta. Team leadin tehtävä onkin varmistaa, että suunnittelijoilla on aidosti mahdollisuus keskittyä suunnitteluun. Joskus tämä tarkoittaa esimerkiksi työlistojen ja aikataulujen tarkastelua yhdessä asiakkuusjohtajien kanssa, eli melkoista sumplimista ja sopimista. 

Tiimille parhaat maalipaikat 

Myönnän, että varsinkin oikein mehukkaan casen edessä, mulle tulee suuren suuri kiusaus upottaa kädet saveen. Joudunkin usein muistuttamaan itseäni, että team leadin roolissa suunnittelu ei kuulu omalle tontilleni. Sen sijaan saan inspiroida ja innostaa muita tekemään parhaansa.  

Jos suunnittelijoilla on esimerkiksi vaikeuksia päästä pois luovuuden kuolemanlaaksosta, niin mun tehtävä on näyttää valoa – muttei kuitenkaan ratkaista ongelmia tiimin puolesta.  

Suunnittelulukkojen avaamiseksi voi kokeilla ainakin muutamaa hyväksi todettua konstia:  

  • potentiaalin tunnistaminen jo syntyneissä aihioissa ja niiden jatkokehittäminen yhdessä, 
  • etäisyyden ottaminen suunnitteluun,  
  • tauot ja ihan muihin juttuihin keskittyminen, 
  • eri näkökulmien ja suunnittelulähtöjen esiintuominen ja 
  • hullujenkin ideoiden ääneen sanominen.  

Kaikessa ei tarvitse olla itse mukana härväämässä 

Käsien irrottaminen ratista on ollut mulle ehkä kaikkein isoin oppi suunnittelun johtamisessa. Tämän puolen vuoden team lead -matkani aikana olen oppinut, että kaikessa ei tarvitse olla itse mukana härväämässä.  

Ylivoimaisesti suurin hyvän olon tunne tulee siitä, kun muut onnistuvat tärkeissä paikoissa. Suunnittelun laatu mitataan tietenkin loppupeleissä projektin alussa asetettujen tavoitteiden pohjalta: saavutimmeko esimerkiksi mitattavaa liiketoiminnallista hyötyä tai saimmeko aikaan haluttua muutosta tavoitelluissa kohderyhmissä. 

Aika paljon kertoo sekin, kun viittä vaille herkistyn autossa kuullessani oman porukan sorvaaman, meillä suunniteltuun konseptiin täydellisesti sopivan, radiomainoksen. Ne ovat niitä hetkiä, kun tunnen suurta ylpeyttä meidän jengistä ja tiedän, että nyt ollaan hyvän äärellä. Tunteisiin meneminen – se jos mikä, on varma merkki suunnittelun onnistumisesta. Olen antanut itselleni luvan tirauttaa kyyneleen tai kaksikin hyvän mainonnan edessä, oli se sitten suunniteltu meillä tai muualla.  

Kirjoittaja Aino Penttilä,
viestinnän asiantuntija, team lead

Brändi Design Luovuus Markkinointiviestintä Sisäinen organisaatio Yleiset